YritysAmis - Maarit Tartia-Kallio

Olemme keskeneräisiä mutta kehityskykyisiä

Haastavin osa-alue matkalla kohti YritysAmiksen "ihantolaa"olemme me opettajat:meidän pitkään perinteeseen perustuvat tapamme opettaa, etiikkamme ja moraalimme suhteessa oppijoihin ja työkavereihin. Yhteiskunnassamme viime aikoina vahvistunut asenneilmasto ei ole tukenut ajatusta ihmisestä keskeneräisenä, vajavaisena mutta halukkaana tulemaan paremmaksi. Edellisessä blogissani julistin, että mielestäni ihminen on arvokas siksi että on ihminen. Se riittää perusteeksi, että kaikkia on kohdeltava arvokkaasti ja tasavertaisesti.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että syntyisimme valmiina tai että ammattiin valmistumisen jälkeen olisimme valmiita sellaisina kuin olemme. Olemme ihmisen iän mittaisella matkalla paremmiksi ihmisiksi ja paremmiksi opettajiksi. Edessämme on kova haaste unohtaa meille viime vuosikymmeninä opetetut ajatukset, että hyväksy itsesi sellaisena kuin olet. Jos ei tunnu koko ajan hyvältä ja onnelliselta, vaihda maisemaa.

35 vuoden työkokemuksella voin sanoa, että onnellisuuden kokemukset työssä syntyvät, kun yhdessä tavoittelemme jotakin arkirutiinia suurempaa, menemme riskillä vahvassa uskossa omaan onnistumiseen. Haukkaamme vähän liian suuria paloja ja ankaralla uurastuksella  pääsemme tavoitteeseen. Matkalla möhlitään ja mennään ojaan, mutta hyvällä meiningillä roiskitaan homma loppuun. Ja lopussa kiitos seisoo. Olemme ylpeitä, iloisia, tyytyväisiä, yhteenkuuluvia. Sitä voisi kutsua vaikka onneksi. Yhdessä työtä tehdessä huomaa, mitä pitäisi tehdä toisin, mitkä asenteet toimintatavat joutaa romuttaa. Omassa työyhteissössäni toistelemme lausetta, jos se mitä teet ei toimi, tee jotain muuta.

Nyt me YritysAmiksen kulttuurin, luonnon ja liiketalouden työntekijät olemme päättäneet tehdä jotain muuta.  Vanhat arvot, asenteet ja käsitykset opettamisesta on pantava puntariin. Osa vanhasta osoittautuu vahvaksi mutta osa menee vaihtoon. Jopa kieli muuttuu. Perjantaina eräs opettaja totesi, että emme voi puhua opettamisesta ja opetusmenetelmistä. Kysehän on oppimismenetelmistä. Meidän homma on saattaa oppijat opettamaan itse itseään yhdessä muiden oppijoiden kanssa. Motivaatio ei synny opettajan tempuista, aineistoista tai välineistä. Se syntyy, kun oppijalle annetaan väljyyttä rakentaa osamistaan - yhdessä muiden oppijoiden ja opettajien kanssa.